Hieman minusta

Pidän pyöräilystä. En tiedä miksi, mutta pidän vain siitä, että saa istua satulassa ja polkea menemään. Ehkä se on se ääretön vapaus minkä fillarin selässä tuntee tai se vauhti minkä omin jaloin tuottaa. Pyöräilessä näkee maisemia, pääsee paikkoihin mihin muuten ei tulisi mentyä, aistii tuoksuja, tuntee ilmavirran kasvoilla, jne... Lisäksi itse pyörät ovat yleensä kauniita yksilöitä, paitsi markettipyörät, hybridi-/työmatkafillarit tai Trekit tai Inserat.

En muuten ole mikään elämäntapafillaristi. En elä enkä hengitä pyöräilyä, enkä ole fanaattinen sen suhteen. Se on vain yksi asia mistä pidän. Ehkä enemmän kuin monista muista asioista, mutta ei se mikään henki ja elämä ole, korkeintaan hieman.

En ajattele pyöräilyä kuntoilumuotona tai 'treeninä', tykkään vain polkea. Olen tietoinen että ei siitä haittaakaan terveydelle ole ja kunto kasvaa kun pyörää polkee. Lähinnä pyrin polkemaan ns. mukavuusalueella, tosin joskus tulee riuhdottua mäkiä ylös hampaat irvessä, koska sekin on tavallaan hauskaa kun hapottaa. Maastopyöräilyssä muuten, ainakin itselläni, ovat sykkeet aina noin 150 - 160 vaikka kuinka rauhassa ajelisi eli siinä tulee kuin huomaamatta liikuttua aerobisen ja anaerobisen rajoilla.

Olen vähän motivaatioliikkuja eli on aika paljon päivästä kiinni jaksanko tehdä mitään. Esimerkiksi viime vuoden lopulla oli kaikki motivaatio kadoksissa pyöräilyä kohtaan, mutta sitten hankin cc-pyörän ja innostukseni pyöräilyä kohtaan nousi aivan uusiin ulottuvuuksiin.
Joulusta eteenpäin tunkkasin suu hymyssä cyclolla säässä kuin säässä nastat rahisten.
Ja kun kevät koitti ja tiet sulivat olikin kunto noussut huimasti ja pyörä suorastaan lenti kuivalla asvaltilla. Nyt yritän pitää tästä motivaatioryöpystä kiinni ja polkea niin paljon kuin mahdollista.
Ei sitä tiedä koska se taas lopahtaa.
Niin ja siis vaikka ei aina motivaatiota löydykkään, kyllä pyörän selkään tulee aina hypättyä. Ei vaan niin usein ja pitkästi, mutta ei se poissa satulasta minua pidä.

Tähän blogiin yritän raapustella raportteja reissuiltani, havaintoja aiheeseen liittyen ja tunnelmia lenkeiltä jos on vaikka tullut tehtyä jollakin tapaa mieleen painunut lenkki. Kuvia yritän lisäillä sikäli mikäli jaksan tuota möhköä järkkäria raahata pyörän selässä. (Tarkoitus olis hankkia jokin ajopaidan taskuun mahtuva kovaa käyttöä kestävä pokkari, esim. Olympus, µ tough)

Blogin kirjoittaminenkin on muuten motivaatiosta kiinni eli päivityksiä tulee joko todella usein tai ei ollenkaan. Uskokaa pois, olen yrittänyt.